Joku teistä saattaa ihmetellä, miksi olen nostanut Koillis-Helsingin yhdeksi omista teemoistani. Muutettuani Malmille Arabianrannasta, jossa ehdimme asua kaikkiaan 15 vuotta, tein havainnon, ettei Malmi eikä Koillis-Helsinki näytä muuttuneen sen 15 vuoden aikana, minkä asuimme Arabianrannassa. Ennen Arabianrantaa asuimme Tapulikaupungissa ja asioin suhteellisen usein Malmilla sekä erityisesti Maatullinaukiolla. Tapulin läpi pyöräillessäni huomioni on kiinnittynyt erityisesti siihen, että kauppakeskuksen ympäristö on nuhjainen ja luotaantyöntävä. Lähimmät asuintalot kaipaavat kipeästi julkisivuremonttia. Samaan aikaan esimerkiksi Itä-Helsingissä kehitystä on tapahtunut valtavasti, erityisesti eteenpäin.
Erilaiset liikuntapuistot
Tarkoituksenani ei ole asettaa eri kaupunginosia vastakkain, vaan pikemminkin tämä on huomio siitä, ettei kehitys ole kohdellut eri osia tasaveroisesti. Koillis-Helsingissä asuu 15 %:a kaupungin asukkaista, mutta valtuutetuista 8 %:a asuu Koillisen suurpiirin alueella. Tämä näkyy alueen kehityksessä kun sitä vertaa esimerkiksi Arabianrantaan, jossa pelkästään yhdellä postinumeroalueella taitaa nykyisin asua 5 kaupunginvaltuutettua. Liikuntapuisto on aktiivisten asukkaiden ja valtuutettujen toimesta saanut juuri uudet ulkokuntoiluvälineet. Osallistavan budjetoinnin ensimmäisellä kierroksella alue sai hiekkakentälle tekonurmen. Tätäkin mukana tekemässä oli yksi alueella asuva varavaltuutettu.
Malmilla sen sijaan Ala-Malmin liikuntapuisto on B-luokassa. Talvella tämä näkyi niin, että meidän lähikentän jäät jäädytettiin vasta A-luokan kenttien jälkeen. Ala- ja Ylä-Malmilla asuu noin 13 000 asukasta ja liikuntapuisto kuuluu B-luokkaan. Tämä on uskomatonta asukkaiden palveluiden näkökulmasta. Lähin tekojää on Pukinmäessä, joka ei Ala-Malmilta katsottuna ole erityisen hyvin saavutettavissa, etenkään talvella.
Longinojanpuisto, koska on sen aika?
Malmin alueelle on tehty suuria suunnitelmia, esimerkiksi Longinojanpuiston puistosuunnitelma on hyväksytty marraskuussa 2018, mutta toteuttamisen aikataulu ei ole selvillä. Hanke ei ole ainakaan talousarviossa 2022, koska puistopuolen määrärahoja on leikattu 30%:a. Longinojan varrelle on tehty uusia siltoja, mutta Vanhanradanraitin mielestäni jo hieman vaarallinenkin ylitys odottaa uusimistaan. Päätös on, mutta jotain pitäisi oikeasti myös tehdä. Puistoon on suunniteltu kaikkea hienoa, mitä malmilaisten kuuluukin saada: kiipeilyseinä, senioreille kuntolaitteita, yleinen grillipaikka ja muita asioita, joita kaupunki on päätöksissään jakanut tasaisesti, mutta käytännössä niiden konkreettinen olemassaolo jakautuu vähemmän tasaisesti.
Edustuksellisen demokratian merkitys
Miksi siis pidän etenkin Koillis-Helsingin puolia? Siksi, että alue ei saa toistuvasti jäädä keskustan tai esimerkiksi idän uudistusten jalkoihin. Koillinen on on yli 100 000 helsinkiläisen koti, mutta heitä edustaa vain 7 kaupunginvaltuutettua. Mitä enemmän alueelta on valtuutettuja, sitä paremmin ääni koillisen puolesta kuuluu ja näkyy.
Edustuksellinen demokratia kärsii, jos edustus ei jakaannu tasaisesti. Samoin oman alueen ongelmakohdat eivät välity eteenpäin, ellei alueella asu sellaisia, joiden elämään ne samat pulmat vaikuttavat. Asioista valtuutetuille kertominen vaatii aina sen yhden askeleen, mikä saattaa joillekin olla jo se ylimääräinen ponnistus. Tosiasia kuitenkin on se, että mitä kovempaa huutaa, sitä paremmin se ääni kuuluu. Nyt on Koillis-Helsingin äänen aika kuulua. Sillä kukapa kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse?
Taustoja:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005167276.html
https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/20_01_09_tilastollinen_vuosikirja2019.pdf