Olen ollut nyt loppumaisillaan olevan vaalikauden kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston varajäsenenä. Kokouksiin olen päässyt osallistumaan varajäseneksi melko usein. Se on ollut opettavaista sekä tärkeää.
Mikä suomenkielinen jaosto oikeastaan on ja mitä se tekee?
Jaosto päättää muun muassa kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan tulevista muutoksista sekä lisäyksistä. Esimerkiksi viime vuonna hyväksyimme arviointia käsittelevän luvun lisäyksestä kaupungin opetussuunnitelmaan. Tällaisia koulun arjen kannalta hyvin konkreettisia asioita päätettäessä on hyvä, että jaostossa on jäseniä, jotka tuntevat koulumaailman hyvin. Opetusala, kuten mikä tahansa erikoisala, on täynnä omaa termistöä, joka ei välttämättä aukea ulkopuolisille. Arviointilukuun oli sisällytetty maininta portfoliosta osana arviointia. Portfolio on arviointimenetelmä, jossa oppilaan kaikki työt yhdestä tai useammasta aineesta kootaan yhteen, mitä sitten tarkastellaan kokonaisuutena. Suvi Pulkkisen (vihr.) ehdotuksesta, jota kannatin, tämä poistettiin luvusta, koska jonkin tietyn menetelmän esiinnostaminen arviointia käsittelevässä luvussa olisi ollut helppo ymmärtää pakollisena, vaikkei näin luvun kirjoittanut ollut ajatellut ja joka ei todellakaan ole tarkoitus, sillä arviointimenetelmän valinta tulee tehdä tilanteen mukaan.
Erityisluokkaverkko
Jaosto päättää myös erityisluokkaverkosta. Nämä esitykset tulevat virastosta. Tulin kesken kauden jaostoon ja aivan alussa olin kokouksessa, jossa päätettiin erityisluokkaverkon muutoksista. Opettajana, äitinä ja demarina minulle on tärkeää, että lasten oma ääni tulee tällaisissa asioissa kuulluksi. Tässä tammikuun 2018 kokouksessa ehdotuksestani päätökseen kirjattiin yksimielisesti seuraava: ”Jatkossa muutoksissa, jotka kohdistuvat erityisluokkaverkkoon, tulee päätösten tueksi tehdä kattava lapsivaikutusten arviointi ennen esitystä. Lapsivaikutusten arviointi tulee tehdä yksilöllisesti oppilasta ja perhettä kuullen sekä arvioida tulevaa muutosta kokonaisuutena.” Hyvä näin.
Inkluusio vs. erityisluokka
Nyt tätä kirjoittaessani huomasin, että näiden kolmen vuoden aikana erityisluokassa opiskelevien erityisen tuen oppilaiden määrä on laskenut. Samalla yleisopetuksen luokassa opiskelevien erityisen tuen päätöksen saaneiden määrä on kasvanut. Siihen, mitä tämä kouluarjessa käytännössä tarkoittaa, palaan myöhemmässä kirjoituksessa. Mutta lyhyesti: tämä on mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten asiat vaikuttavat toisiinsa tavoilla, jotka välttämättä eivät olleet kenenkään päämäärä.
Koulutoimipaikoista päättäminen ja oppilaaksiottoalueiden rajat
Nämä ovat yleensä vanhempia kiinnostavia ja jaostossa pisimmän keskusteluajan vaativia aiheita. Jaosto tosiaan päättää oppilaaksiottoalueiden rajojen muutoksista. Huoltajilta olemme saaneet paljon palautetta esimerkiksi Jätkäsaaren peruskoulun alueen rajoista. Ehdotuksena oli, että Ruoholahden alakoulun päättävät kutoset kävisivät yläkoulun Taivallahdessa sen sijaan, että siirtyisivät Jätkäsaaren peruskouluun yläkouluun. Ehdotus oli jossain määrin erikoinen, koska juurihan Ruoholahden viereen oli valmistumassa Jätkäsaaren uusi koulu, jonne koulumatka olisi turvallisempi. Ruoholahden ja Jätkäsaaren kaupunginosien muodostaessa samalla selkeän yhtenäisen alueen Ruoholahden ja Etu-Töölön sijaan. Huoltajien palautteen perusteella asiaan päästiin kuitenkin reagoimaan poliitikkojen toimesta ja virasto muutti ehdotusta oppilaaksiottoalueista.
Immolantien sivukoulun säilyttäminen on yksi niistä omasta mielestäni merkittävimmistä päätöksistä, joiden syntyyn olen saanut olla vaikuttamassa. Marraskuussa 2018 tuli esityslistalle esitys Pukinmäenkaaren peruskoulun Immolantien sivutoimipisteen lakkauttamisesta. Tämä olisi tarkoittanut alkuopetuksen oppilaiden siirtymistä Pukinmäenkaaren peruskoulun Kenttäpolku 3:ssa sijaitsevaan koulurakennukseen. Siirto olisi merkinnyt oppilaille vaarallista koulumatkaa ja joukkoliikenteen käyttöä alkuopetuksessa. Perusteluina toimipaikan sulkemiselle oli se, että Immolantien paviljonkirakennus oli tullut tiensä päähän sekä myös virheellinen oppilasmääräarvio, mikäli muistan oikein. Vanhemmat olivat aiheesta aktiivisia ja osa meistä jaoston jäsenistä kävi heitä Immolantiellä tapaamassa. Ensimmäisen pöytäämisen jälkeen virasto tarkasti laskelmansa ja Immolantien sivukoulu säästyi. Ilman vanhempien ja jaoston jäsenten aktiivista toimintaa Tapaninvainiolta pitäisi mennä alkuopetuksesta lähtien kouluun Pukinmäkeen saakka.
Joustavan perusopetuksen ryhmäkoko
Tämän vaalikauden viimeisimpiä päätöksiä oli joustavan perusopetuksen (JOPO)-luokkien ryhmäkoon säilyttäminen 10 oppilaassa. Virasto esitti oppilasmäärän nostoa 12 oppilaaseen, mikä on iso oppilasmäärä joustavassa perusopetuksessa. JOPO-luokille hakeutuu oppilaita, joilla on hankaluuksia osallistua yleisopetuksen tunneille. Näin ollen ei ollut mitään järkeä nostaa oppilasmäärää niissä ryhmissä, joissa oppilailla moninaisia tarpeita ja haasteita koulutiellään.
Omien äänestyspäätösteni taustalla on oma käsitykseni siitä, mikä on parasta oppilaalle tai lapselle. Oma taustani opettajana, erityisesti erityisopettajana, on antanut hyvät perustiedot ja -taidot päätösten tekemiseen.